Ovatko Riihimäen jäähallin tilamaksut jo liian alhaiset

15.1.2020


Liittyen kaupungin virkamiesten voimakkaaseen haluun korjata kaupungin taloutta kurittamalla urheiluseuroja, etenkin jääurheiluseuroja korotetuilla tilamaksuilla, kirjoitin Aamupostiin ajatuksia seuramme näkökulmasta. Kuten jo aiemmin on todettu, koko 100 000€:n korotustarpeesta jäähallin osuus on noin 60 000€, josta Kiekko-Nikkareille kohdentuu noin 50 000€. Kyse ei siis ole pienestä summasta ja näin ollen kehoitan seuran jäseniä kommentoimaan ja ottamaan kantaa keskustellessanne kuntapäättajien kanssa tai käyttämällä sosiaalista mediaa.

Tilamaksujen suuruudesta on tullut Riihimäellä Koirankakka-, siruetana- ja Erkyläntiekeskusteluun verrattava jokavuotinen kestoaihe. Tuntuu siltä, että kun saadaan urheiluseuroilta, tarkemmin niissä toimivien harrastajien vanhemmilta 100 000€/vuosi lisää, kaupungin talousongelmat ovat poispyyhityt taas vuodeksi. Virkamiehiltä tuntuu unohtuvan, että nämä samat vanhemmat maksavat jo kunnallisveroissa näiden palveluiden kuluja.

Liikunnan osuus kaupungin käyttökuluissa on 2%:n luokkaa. Se ei siis ole aiheuttanut vaikeaa taloustilannetta, eikä sitä lisää kurittamalla sitä myöskään saa korjattua. Toivottavaa onkin, että virkamiehet elinkeinojohtajan johdolla loytävät ratkaisuja tuon 98%:n kohdalla. Osallistavan budjetoinnin rahoituksen kautta ongelma olisi ratkaistu 10- vuodeksi ja koskisi lähes jokaista Riihimäkeläistä. Kehoitan virkamiehiä katsomaan ketkä ovat kaupungin suurimmat tyonantajat ja sitä kautta miettimään mikä on kuntalaisten keskimääräinen tulotaso, jossain Kauniasissa tilamaksut eivät välttämättä ole mikään ongelma.

Kiekko-Nikkarit selvitti miten Jäähallin nykyiset tilamaksut vertautuvat vastaavalla tavalla toimivien jäähallien tilamaksuihin. Suomessa on 233 jäähallia, joissa on 280 kaukaloa. Näistä noin 120 on vastaavanlaisia toiminta- ja hallinnointiperiaatteiltaan kuin Riihimäen jäähalli. Näissä 120 hallissa/kaukalossa keskimääräinen jäänhinta alle 18v on 33, 27€/h ja yli 18v. 53,82€/h. Voidaan siis sanoa, että Riihimäen hinnat (32,22/59,07€/h) ovat hyvinkin keskiarvoa verrattuna vastaaviin halleihin. Loput halleista ovat Oy- periaatteella toimivia joista osassa kunta on osakkaana, kokonaan kunnan Oy tai kokonaan yksityinen Oy. Osassa halleja kunta on hakenut lisätuloja yksityistämällä hallin ja sitä kautta nostanut hintoja. Tämä on johtanut käyttöasteen laskuun, jolloin tuloja on itse asiassa tullut vähemmän.  
Riihimäkeä pienempää hintaa peritään noin 70 hallissa/kaukalossa (jopa 0€/h), esimerkiksi Turun seutu, Tampereen seutu, Espoo, Lahden seutu, Lappeenrannan seutu, Pori, Joensuu, Rauma, Porvoo, Heinola,  Kotka, Imatra, Oulun seutu, Kouvolan seutu, Riihimäkeä ei tule verrata pelkkiin ympäryskuntien halleihin, vaan vastaaviin halleihin riippumatta siitä missä ne sijaitsevat. 
Pitääkö Riihimäen perimien maksujen olla samansuuruiset ympäryskuntien kanssa - onko se itseisarvo. Voiko Riihimäki erottautua esimerkiksi tukemalla liikuntaa enemmän? Pitovoima-/vetovoimatekijä?


Kiekko-Nikkarit on tehnyt kaupungin liikuntapalvelupäällikölle tämän pyynnöstä esityksen siitä mitä tilamaksuille tulisi tapahtua tulevaisuudessa. Keskeinen sisältö on se, että jokaisen liikuntapaikan kokonaiskustannukset tulee selvittää. Niiden perusteella määritellään tilamaksu, jossa on huomioitu kaupungin subventio%, joka on jokaiselle liikuntapakalle, lajille sekä seuralle yhteinen. Voiko joku oikeasti vastustaa sitä, että maksujen määraytymisperusteet ovat kaikille samat??


Juha Leppanen
Puheenjohtaja/ Kiekko-Nikkarit